Ranskan alkeiskurssi Le gâteau PALA 15
Siiliparatiisi
Suosittelen sinua aloittaman Le gâteau –kurssin klikkamalla kategoriavalikosta ALKEISRANSKAA- tekstiä. Liuttamalla palkkia alas pääset käsiksi ensimmäisen ranskankakun palaan. Nämä oppitunnit kun on laadittu siten, että myöhemmin ilmestyneet tiedonpalat perustuvat pitkälti aikaisemmin opittuun.
Tällä kertaa esittelen joidenkin perusasioiden lisäksi lähinnä erilaisia tapoja, joilla ranskan kieli saadaan kuulostamaan niin lyhyeltä ja tiiviiltä. Aluksi kuitenkin neljä ranskan kielen sanaa, jotka kuuluvat sadan yleisimmän joukkoon.
APRÈS [ apre ] jälkeen, jäljessä
ENTRE [ a~tr ] välissä, keskellä, joukossa
NOTRE [ notr ] meidän
POUR [ pur ] vuoksi, -lle ( vertaa englannin ”for”-sana )
Sitten on vuorossa kaksi ehkä tärkeintä ranskan epäsäännöllistä verbiä : olla ja omistaa. ÊTRE –verbin , joka tarkoittaa ”olla”, hän-muoto ”EST” onkin jo tuttu. Seuraavan taulukon vasemman ylälaidan laatikon sisältö on syytä opiskella ulkoa.
AVOIR-verbi tarkoittaa ”omistaa”. Se tulee olemaan erittäin käyttökelpoinen käytännön puhetilanteissa. Suosittelen vasemman ylälaatikon päähän pänttäämistä kynän ja paperin tai tietokoneen näppäimistön avulla.
Sanojen sidonta on tyypillistä ranskankielelle. Esimerkiksi tavallisesti ääntymätön loppukonsonantti äännetään, jos sen jäljessä on vokaalilla alkava sana. Tavallisesti ääntymättömät S-, Z- ja X-kirjaimet ääntyvät soinnillisina, jolloin tarkekirjoituksessa hakasulkeissa käytetään z-merkkiä.
C’ EST UNE BONNE IDÉE [ setynbonide ] Se on hyvä ajatus
IL EST SIX HEURES [ ilesizöör ] Kello on kuusi
Monikko muodostetaan lisäämällä sanan loppuun S. Jos sana päättyy kirjainyhdistelmään -EAU, niin päätteenä on ääntymätön X. Sanat, joilla on yksikössä AL- pääte saavat monikossa AUX –päätteen .Määrätty monikkomuoto ilmaistaan LES apusanalla ja määrittelemätön taas sanalla DES
.
LES ENFANTS [ leza~fa~ ] lapset ( sanan suku vaihtuu lapsen sukupuolen mukaan )
DES OISEAUX [ dezuazo ] lintuja
LES JOURNAUX [ le3urno ] sanomalehdet
Isaac Joo
DE-apusana käytetään omistussuhteen ilmaisemisen lisäksi myös muilla tavoin. Sillä ilmaistaan esimerkiksi mistä joku on tulossa.
D’ICI [ disi ] täältä
Kun suomenkielisessä lauseessa sanan edessä voisi olla ”hieman” tai muutamia”, niin silloin käytetään myös DE apusanaa. On huomattava, että se muodostaa eri etusanojen yhteydessä aivan uusia sanoja.
DE LE = DE LE
DE LA = DU [ dy ]
DE LES = DES [ de ]
DE LE SUCRE [ delösykr ] sokeria
DU PAIN [ dypä~ ] leipää
DES LIVRES [ delivr ] kirjoja
Monet lyhyet sanat lausutaan yhteen. Sanan edessä oleva artikkelikin äännetään yhdessä pääsanan kanssa, ellei se ole jo liitetty yhteen sitä edeltävän verbin kanssa.
JE VIENS DE LA FORÊT [ 3e vjä~dla fore ] Tulen metsästä VENIR*
IL EST [ ile ] hän on
IL Y A [ ilja ] on olemassa ( vertaa englannin ”there is” –ilmaisu )
IL N’Y A PAS DE [ ilnjapadö ] ei ole ( jotakin )
Heittomerkillä korvataan seuraavien lyhyiden sanojen e- tai a-kirjain vokaalilla alkavan sanan edessä. Samaa lyhennystapaa käytetään usein h-kirjaimella alkavien sanojen edellä.
CE tämä
DE ilmaisee esim. omistajaa, alkuperää, paikkaa mistä
JE minä
LE miespuolinen määrätty etusana
LA naispuolinen määrätty etusana
ME minua, minut, minulle, minulta
NE kieltosana sanaparissa NE … PAS
QUE joka
SE itseään, tselleen, toisensa
TE sinua, sinut, sinulle
JE T’AIME [ 3ötem ] Minä rakastan sinua AIMER* (säännöllinen)
QU’EST-CE QUE C’EST [ kesköse ] Mitä se on ? ( CE jää ääntämättä)
S’ voi tarkoittaa myös lyhennettä SI- sanasta (=jos), kun se on IL/ILS –sanojen edessä (= hän/he).
Apusana À (=johonkin, jossakin) muodostaa etusanojen kanssa uusia sanoja.
À LA = À LA
Á LE = AU
À LES = AUX
JE TRAVAILLE À TURKU [ 3ö travaij a.tyrky ] Olen töissä Turussa
JE VAIS AU CINÉMA [ 3ö ve o.sinema ] Menen elokuviin ALLER*
JE VAIS AUX ETATS-UNIS [ 3ö vezozetazyni ] Matkustan USA :han
Yhdysviivalla yhteenliitetyt sanat äännetään yhteen
PEUT-ÊTRE [ pöteetr ] ehkä
Y-A-T-IL [ iatil ] onko… ( T-kirjain on lisätty ääntämisen helpottamiseksi)
AVEZ-VOUS UNE VOITURE ? [ avevu ynvuatyr ] Onko teillä auto ?
(Tätä te-muotoa käytetään usein sekä kysymys- että myös käskymuodoissa )
Useat tavalliset sanonnat kuulostavat yhdeltä sanalta
TOUT LE MONDE [ tulmo~d ] kaikki ihmiset, ” koko maailma”
COMMENT ALLEZ-VOUS? [ koma~talevu ] Miten voitte?
TRÈS BIEN, MERCI, ET VOUS? [ trebjä~, merci, evu ] Hyvin kiitos, entä te ?
Huomaa, että kun ranskan kielellä tiedustellaan jotain ilman kysymyssanaa, niin lauseessa on loppua kohti nouseva äänenkorkeus. Muissa tapauksissa äänenkorkeus laskee lauseen lopussa.
Tässä vaiheessa ranskan opintojasi suosittelen lämpimästi tutustumista Suomen, Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöiden yhdessä tuottamaan Pique-nique –kielikurssiin. Siellä käsitellään paljon samoja teemoja, joita Le gâteau-kurssilla on jo sivuttu. Tietokoneeseesi ladattavalla Pique-nique-sanastosovelluksella voit laajentaa sanavarastoasi huomattavasti. Vielä jos saisit kirjastosta lainatuksi sen oppikirjan ja äänitteen… muitakaan alkeiskursseja yhtään väheksymättä.
Tässä vielä muutamia sanoja, jotka helpottavat tuon PIQUE-NIQUE 1 –kurssin aineiston tutkimista aina kuudenteen kappaleeseen eli välikokeeseen saakka.
PUYRICARD = pieni paikkakunta Etelä- Ranskassa
SALUT = tuttavallinen tervehdys
BIÈRE = olut
TIENS* = Ole hyvä!
COPAIN = kaveri
PÈRE = isä
SA = hänen
MÈRE = äiti
MANGER *= syödä
Ensi kerralla tarkennetaan ranskan kielen vokaalien ääntämistä. Toukokuun loppuun mennessä tämä ranskan kielen ääntämisosio on valmis. Viimeisissä Le gâteau-kurssin jaksoissa kerrataan vielä opittua. Aktiivisesti hieman lisää opiskellen saatat tulla ymmärretyksi Ranskassa jo tänä kesänä – mikäli matkasi sinne suuntautuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti